Blogi

Ydinviesti: Kun perjantaiskumppa ei riitä

Ainejärjestöjen sähköpostilistan kautta postilaatikkoon kilahtaa ajoittain harjoittelupaikkailmoituksia, joissa etsitään nuoria viestintäalan moniosaajia.   

Nuori moniosaaja on graduaan viimeistelevä opiskelija, jolla on takana jo useamman vuoden työkokemus. Harjoittelun vaatimuksina ovat Officen ja Adoben ohjelmistojen hallitseminen, kansainvälisen politiikan tuntemus, sujuvuus kolmella kielellä, B-ajokortti sekä reipas asiakaspalveluasenne. Videontekotaidot ovat plussaa. 

Palkkaa tällaisesta harjoittelusta ei valitettavasti voida maksaa, mutta korvaukseksi on tarjolla näköalapaikan alan duuneihin huipputiimin joukossa sekä mahdollisuus osallistua toimiston perjantaiskumpille. 

Palkattomat ja hyvin matalasti palkatut harjoittelut ovat yleistyneet viestintäalalla.

Olemme alan opiskelijoina hankalassa paikassa, koska joihinkin alan tutkintoihin sisältyy pakollinen harjoittelu. Alamme on valtavan suosittu ja harjoittelupaikoistamme kilpailevat myös muita pääaineita opiskelevat. Ilman pakollista harjoitteluakin työura on aloitettava jostakin.

Harjoittelun tekeminen palkalla, joka ei kata elinkustannuksia, on yksilön kannalta ikävää, ja asettaa myös laajemman kysymyksen. Millainen alastamme tulee, jos jalan saa oven väliin vain tekemällä töitä, joita täytyy rahoittaa vanhempien varoilla, omilla säästöillä tai apurahoilla? 

Tässä mietittävää ja eväitä nuoria moniosaajia etsivän yrityksen kanssa neuvottelemiseen. 
 
 
Onko työsi oikeasti harjoittelua? 
 
Harjoittelupaikkojen ilmoituksissa vaaditaan usein, että tekijällä on työhönsä itsenäinen ja vastuullinen ote.

Harjoittelijan palkka on kuitenkin pienempi juuri sen takia, etteivät harjoittelijan tehtävät saa olla yhtä itsenäisiä ja vastuullisia kuin muiden työntekijöiden.  Jos harjoittelija hoitaa työtään yksin ja normaalilla työpanoksella sekä vastuulla, hänelle pitää maksaa ammattilaisen palkka. 

Harjoittelussa ollessasi katso ympärillesi ja kysy, tekevätkö työkaverisi täysin samoja tehtäviä kuin sinä? Tiedätkö, kuka on sinun tehtävistäsi vastaava henkilö, jolta voit pyytää apua? Onko sinulla henkilökohtainen ohjaaja ja opastaja työpaikalla?

Jos harjoittelupaikkasi on selkeä sijaisuus lomailevalle tai poissaolevalle työntekijälle, pitäisi sinulle maksaa tämän työtehtävän täysimääräistä palkkaa. Näin on usein esimerkiksi kesätöissä. 

Kyse ei ole siitä, etteikö nuorille saisi antaa vastuullisia töitä.  

Päinvastoin: kun kunnianhimoiset ja näyttämisenhaluiset viestinnän opiskelijat palkataan harjoitteluun nitomaan papereita yhteen, päätyvätkin he joskus omasta aloitteestaan vetämään some-koulutusta koko toimistolle tai launchaamaan yrityksen uuden blogin. 

Kyse on siitä, että työn vaativuuden ja työntekijän osaamisen tulisi näkyä palkassa. 
 

Vaikka et uskaltaisi vaatia, kannattaa aina kysyä 

Kysy, mihin palkkasi määrä tai palkattomuutesi perustuu.

Kaikki viestinnän ja media-alan työnantajat eivät ole työehtosopimusosapuolia, mutta jos harjoittelusi tapahtuu esimerkiksi lehdistössä, tv-alalla, kustannustalossa tai Ylellä, on todennäköistä, että työnantajasi pitäisi maksaa sinulle jo valmiiksi neuvoteltu reippaasti yli tuhannen euron palkka. Esimerkiksi lehdistön harjoittelijapalkka on minimissään 1 757 euroa kuukaudessa. 

Kysy, onko harjoittelupalkkasi suhteessa yrityksen muiden työntekijöiden palkkaan. Esimerkiksi elokuva- ja tv-alan harjoittelupalkka on 75 % muiden työntekijöiden vähimmäispalkasta. 

Jos päätätte yhdessä pidentää harjoittelukauttasi, kysy onko työnantaja ollut tyytyväinen työhösi ja pitäisikö tämän korottaa palkkaasi. Kysy, onko sinulle tarjolla töitä harjoittelun jälkeen, kunhan hoidat tehtäväsi hyvin. 

Ja ennen kaikkea, kysy itseltäsi, mitä sinä saat harjoittelusta.

Uskotko että todella opit harjoittelussa uutta, ja että se edistää uraasi haluamallasi tavalla? Palkattomia harjoitteluja kannattaa harkita vain, jos sieltä kuuluisalta näköalapaikalta voi nähdä jotain, mitä et näkisi missään muualla. 
 
Suomen Journalistiliitto auttaa opiskelijoita työ- ja ura-asioissa. Mietityttääkö harjoittelu, kesätyöt tai free-keikat? Ota meihin yhteyttä! Opiskelijat ovat Journalistiliiton täysvaltaisia jäseniä, joille tarjoamme muun muassa koulutuksia, juristineuvontaa, ja osuuskunnan free-töiden tekemiseksi. 
 
Martta Kallionpää 
opiskelijatoiminta, Suomen Journalistiliitto 
martta.kallionpaa@journalistiliitto.fi 
050 438 2006

Ydinviesti: Hallintarekisterikiistasta ja viestintähapatuksesta

Journalistin tärkeimpiä taitoja on monimutkaisen aiheen sisäistäminen siten, että pystyy uskottavasti haastattelemaan osallisia tai asiantuntijoita ja kirjoittamaan tasapainoisen jutun. Journalististen valintojen pohjalla on kuitenkin aina erilaisia vaikuttimia, joita toimittajan on omassa työssään arvioitava kriittisemmin kuin kenenkään ulkopuolisen. Se on ainoa keino paremman journalismin syntymiseen.

Arvopapereiden omistamiseen ja hallinnointiin liittyvä hallintarekisterikiista roihusi muutama vuosi sitten. Julkisuudessa muun muassa epäiltiin, että esitetty hallintarekisteri helpottaisi omistusten piilottelua ja veronkiertoa. Elämään on jäänyt valtiovarainministeri Alexander Stubbin huoleton pahoittelu ”sori siitä” hänen liioiteltuaan hallintarekisteriesityksestä annettujen myönteisten lausuntojen määrää.

Kirjoituksen lopussa on linkki satiiriohjelma Uutisraportin noin kymmenminuuttiseen videoon. Siitä saa hieman esimakua, mistä hallintarekisterikiistassa oli kyse.

Työpajassa jaamme aineistoksi kymmenkunta aiheesta tehtyä uutista ja muuta kirjoitusta. Niiden pohjalta ryhmät analysoivat hallintarekisterin käsittelyä. Kuka pääsi ääneen? Millainen kuva lukijoille välittyi? Oliko medialla muukin kuin tiedonvälittäjän rooli kiistassa? Miksi monimutkainen ja pohjimmiltaan hyvin tekninen aihe oli useita kertoja pitkään valtakunnan pääuutinen?
Hyvää polttoainetta oman journalistisen työn kehittämiselle on erilaisten mediailmiöiden analysointi.

Hallintarekisteri oli monimutkainen, tekninen ja kiistanalainen kokonaisuus, jota eivät täysin ymmärtäneet edes kaikki siitä kirjoittaneet toimittajat tai muut julkiseen keskusteluun osallistuneet tahot. Isossa kuvassa kaiken taustalla oli EU:n arvopaperikeskusasetuksen kansallinen voimaansaattaminen. Työpajan tarkoituksena ei ole perehtyä aiheen nyansseihin tai pohtia lainsäädäntöä vaan tarkastella aiheen uutisointia.

On hyvä muistaa, ettei työpajaa suinkaan vedä mikään puolueeton taho. Finanssiala ry, pankkien ja arvopaperivälittäjien edunvalvoja ja lobbari, oli hallintarekisterikiistassa selvästi osallinen omine tavoitteineen. Mutta millainen oli median rooli kiistassa? Hallintarekisterikiista oli laajuudessaan myös Finanssiala ry:n vinkkelistä poikkeuksellinen ilmiö, joten haluamme haastaa opiskelijat pohtimaan tämänkaltaisen media- ja viestintäilmiön syntyä.

Miksi tulla Ydinviestiin?

Vanhana lööppiläisenä ja vuosia journalistina työskennelleenä muistan hyvin niin sanotun viestinnällisen näkökulman. Itsetietoisen, kriittisen journalistin näkökulmasta viestinnällinen näkökulma on kerettiläinen ja epäilyttävä. Jos vastaava tilaisuus olisi ollut tarjolla omana opiskeluaikanani, me kriittisen tiedostavat toimittajat olisimme kenties tulleet paikalle, jos tarjolla olisi ollut ruokaa ja viinaa. Ehkä röyhkeimmät olisivat sitten työpajassa aukoneet hieman päätään.

Ammatillisessa mielessä viestinnälliseen näkökulmaan tutustuminen on kuitenkin ihan fiksua. Työelämä on vienyt monen vannoutuneen journalistin toiselle puolen pöytää – minutkin.

Työpajaa ideoidessamme pyrimme nimenomaan journalisteja kiinnostavaan näkökulmaan. Toisaalta organisaatioviestintään suuntautuneelle työpajan aihe on erinomainen katsaus journalismin ja viestinnän vuoropuheluun, ja kirjoitusten analysointi antaa eväitä myös paremman viestinnän pohtimiseen.

Tulen vetämään työpajaa yhdessä Finanssiala ry:n mediapäällikkö Marjo Lapaton kanssa. Marjo työskenteli etulinjassa, kun hallintarekisterikiista roihusi kuumimmillaan. Itse työskentelin tuolloin ulkomaantoimittajana, enkä seurannut uutisointia kovin tarkkaan. Ydinviestin työpaja on siis myös minulle loistava mahdollisuus oppia uutta.

Uutisraportin video hallintarekisteristä

Johannes Palmgren, lööppiläinen vuodesta 2008, Finanssialan toimittaja vuodesta 2016.

Lööpin vappu 2018

Lööpin vappu oli tänä vuonna ennätykselliset yhdeksän päivää pitkä. Tähän rupeamaan mahtui ryyppäämistä, jallupöllöä, pelejä monissa eri muodoissa ja (uskokaa tai älkää) nykyajan nuorten keskuudessakin suosittua flossaamista. Mutta miten Lööppi ja vapun suunnitellut biletiimi selvisivät?

Biletiimi on valmis vappuun.

Maanantai 23. huhtikuuta
Lööpin vappuviikko sai parhaan mahdollisen alun, sillä maanantaina kämppäapproiltiin Kortepohjassa. Suuri määrä lööppiläisiä (kukaan ei voinut pysyä laskuissa mukana, koska lössi haahuili milloin missäkin) kiersi yhteensä viisi asuntoa. Tapahtuma oli kaikin puolin onnistunut, sillä asunnoissa oli naposteltavaa ja kurkunkostuketta. Naapureitakaan ei häiritty ihan hirveän paljon. Ehdottomia hittejä olivat Mikon tsatsiki, jota oli varmasti 20 litraa ja Reetan vesiputous, joka oli Niagaraakin pahempi.

Pesistä pelattiin hieman väsynein jaloin.

Tiistai 24. huhtikuuta
Tiistai oli rauhallisempi ja urheilupainotteisempi kuin muut tapahtumat. Silloin Lööppi pelasi viestijöiden kanssa pesisturnauksen kauppatieteiden ainejärjestö Pörssi ry:tä vastaan Kampuksen kentällä. Vaikka pelaamassa ei ollut kovin montaa lööppiläistä, kannustajia oli huonoon säähän nähden paljon. Kukaan ei lopulta kai laskenut juoksuja, mutta fiilis oli hyvä ja peli päätettiin tasapeliin. Pesis oli harvinaista herkkua, sillä Lööppi on tottunut hieman erilaisiin harrastuksiin, kuten Timen tanssilattialla joraamiseen.

Keskiviikko 25. huhtikuuta
Keskiviikkona yhteistyö Tosine ry:n kanssa sai jatkoa, kun vietimme Ruusupuistossa sitsejä. Suuri joukko historian ja journalistiikan opiskelijoita lähti yhteiselle Silja Line -risteilylle. Risteilyn jälkeen jokaisen päässä varmasti raikasi Silja Line -tunnari. Siitä huolta pitivät Sitruksinen drinkki ja Silja Line -hylje. Sitsikansaa rangaistiin muun muassa putkalla, karaokella ja näytelmällä, ja rantapallot lensivät salissa. Osa risteilijöistä jaksoi vielä lähteä hurjan meriseikkailun jälkeen jatkoillekin. Valitettavasti moni ei pitänyt karaokea rangaistuksena, vaan sitä jatkettiin myös jatkoilla.

Risteilysitsit olivat yhtä rankat kuin Journalistiristeily.

Torstai 26. huhtikuuta
Sitsien jälkeisenä päivänä vappua vietettiin taas hieman rauhallisemmin. Haalarit oli saatava vappukuntoon, minkä takia lööppiläiset kokoontuivat yhteen ompelemaan haalarimerkkejä. Ompelemisen ohella oli mahdollista myös pelata lautapelejä yhdessä. Ompelu- ja lautapeli-ilta veti paikalle noin kaksikymmentä lööppiläistä.

Pokémon-peli oli suksee.

Perjantai 27. huhtikuuta
Perjantaina pidettiin Lööpin ensimmäinen juomapeli-ilta. Tapahtuma järjestettiin yliopiston Boombox-tilassa ja paikalle pelaamaan saapui noin kaksikymmentäviisi henkilöä. Osallistujat pelasivat muun muassa Beer pongia, Hitler-juomapeliä sekä suureksi hitiksi muodostunutta Pokémon-juomapeliä. Lööpin oma shottirulettikin pääsi vihdoin juomapeli-illassa käyttöön. Tapahtuman viralliset jatkot pidettiin Escapessa, jonne suurin osa suuntasi jatkamaan iltaa.

Lauantai 28. huhtikuuta
Sateisesta säästä huolimatta lauantaina järjestettiin viestijöiden perinteinen Tourusoutu Tourujoella. Soudun alkua jouduttiin siirtämään kaatosateen takia, mutta ennen pitkää vene saatiin vesille ja ensimmäinen joukkue pääsi aloittamaan. Kilpailuun osallistui Lööpin, Parkun ja Imagon lisäksi myös Helsingin yliopiston viestinnän ainejärjestö Media ry:n jäseniä. Paikalle saapui runsaasti kannustusjoukkoja ja kilpailussa oli mukana yhteensä yhdeksän joukkuetta. Tiukassa taistelussa voittajajoukkueeksi selvisi lööppiläisistä koostunut Tourujoen Titanic -joukkue. Voittajajoukkue sai perinteiseen tapaan kilpailussa mukana olleen jallupullon palkinnoksi.

Tourusoudun voittajajoukkue on lähtökuopissa.

Soudun jälkeen oli hieman aikaa esimerkiksi ruokailulle, kunnes lauantaipäivä jatkui taas Touruapproilla. Approille perinteiseen tapaan viestijät kiersivät eri baareissa ja keräsivät merkkejä passeihin. Tourulan ja sen lähialueen approkohteita olivat Pommi, Radio Café, Mutka sekä Onni Pub. Touruappron virallisena jatkopaikkana toimi Katse. Nopeimmat approilijat saivat suorituksistaan palkinnoksi vappupalloja. Myöhemmin illalla Lööppi siirtyi Ylä-Ruthille Jytää ja iskelmää -tapahtuman houkuttelemina.

Voittajajoukkue Tourujoen Titanic.

Sunnuntai 29. huhtikuuta
Sunnuntaina oli ohjelmassa Timeapprot Puolueen kanssa. Approt alkoivat vasta klo 23, joten lööppiläisillä oli kokonainen päivä aikaa selvitä edellisen yön armottomasta juhlimisesta. Approilla oli mahdollista saada haalarimerkki kolmea appropassiin kerättyä leimaa vastaan. Karaokepuolella käynnistettiin karaokekisa, jossa lööppiläiset pärjäsivät hienosti. Myöhemmin illalla kisattiin myös limbokisan rouvuudesta. Kukaan ei tuntunut huomaavan koko kisaa, vaikka se toteutettiin Timen lavalla.

Maanantai 30. huhtikuuta
Maanantaina oli PÄÄPÄIVÄ eli vappuaatto. Päivän käynnisti (liian) aikaisin aamulla alkanut Amazing Race -kaupunkisuunnistus, jossa lööppiläisiä oli peräti kolmessa eri joukkueessa. Amazing Raceen osallistui 150 neljän hengen joukkuetta, ja tapahtuman liput myytiin loppuun alle minuutissa. Nimikko-ohjelmansa mukaisesti joukkueet suunnistivat arvoituksellisten vihjeiden perusteella rasteille, jotka sijaitsivat ympäri Jyväskylää. Rasteilla joukkueen piti suorittaa aina jokin tehtävä. Lämmintä säätä on syyttäminen siitä, että janoisten kilpailijoiden korkit aukesivat hävyttömän aikaisin.

Lööppiläisten joukkueista Team Kylpyjatkot oli 23:s, Wind and the Foxes 55:s ja Moraaliset voittajat 76:s. Kisan jälkeen kokoonnuttiin Kirkkopuistoon seuraamaan Minna Canthin patsaan lakitusta. Kirkkopuistolta suunnattiin Jypin hulppealle saunalle Hippoksen kattohuoneistoon. Lööpin vappuaaton juhlat houkuttelivat lööppivahvistuksia monista kaukaisista kaupungeista. Saunomisen ohella jaettiin kevään Jornot. Osa vastajaetuista Jornoista hukkui yön tiimellyksessä ja rakas ainejärjestömme tienasi rahaa jäsentensä munailusta. Saunan varaus loppui keskiyöllä, joten Lööppi suuntasi Opinkivelle Parkun ja Imagon vappusaunalle.

Mutta mitä olisi vappu ilman jallupöllöä? Huhu(ilu)jen perusteella kolmasosa Lööpistä pelasi kampuksen urheilukentällä tuota syntistä peliä ennen kuin rymysi Opinkivelle. Lopulta Torso oli jälleen yhdessä. Sumuiseen kolmetuntiseen mahtui flossausta, tanssia, juomista, flossausta, torsoilua ja flossausta. Opinkivelle pilkku tuli klo 3, josta teräksisessä kisakunnossa olevat torsot suuntasivat Ylä-Ruthille. Ruthilla pelattiin klo 4.30 asti jo klassikoksi muodostunutta Haluatko Viestijälegendaksi? -tietovisaa. Fuksien kunniaa puolusti Eetu Kokkinen, joka voitti loistokkaasti koko visan. Muutama lööppi (ja yksi parku) löysi itsensä aamukuudelta jatkojen jatkojen jatkoilta Yläkaupungin Pariisista.

Tiistai 1. toukokuuta
Tiistain sää oli jopa märempi kuin edellinen yö. Koko päivän oli harmaata ja satoi vettä. Silti ainejärjestömme urholliset rippeet kerääntyivät Harjulle piknikille koittaen unohtaa ikävän sään.

Lööpin vappu oli vauhdikas loppurutistus vauhdikkaalle vuodelle. Biletiimi kiittää kaikkia, jotka osallistuivat Lööpin Suureen Vappuun! Kiitämme myös kaikkia niitä, jotka eivät vappua kanssamme juhlineetkaan. Nyt annamme teille kesän aikaa kerätä voimia syksyn koitoksiin,