Ydinviesti: Kun perjantaiskumppa ei riitä

Ainejärjestöjen sähköpostilistan kautta postilaatikkoon kilahtaa ajoittain harjoittelupaikkailmoituksia, joissa etsitään nuoria viestintäalan moniosaajia.   

Nuori moniosaaja on graduaan viimeistelevä opiskelija, jolla on takana jo useamman vuoden työkokemus. Harjoittelun vaatimuksina ovat Officen ja Adoben ohjelmistojen hallitseminen, kansainvälisen politiikan tuntemus, sujuvuus kolmella kielellä, B-ajokortti sekä reipas asiakaspalveluasenne. Videontekotaidot ovat plussaa. 

Palkkaa tällaisesta harjoittelusta ei valitettavasti voida maksaa, mutta korvaukseksi on tarjolla näköalapaikan alan duuneihin huipputiimin joukossa sekä mahdollisuus osallistua toimiston perjantaiskumpille. 

Palkattomat ja hyvin matalasti palkatut harjoittelut ovat yleistyneet viestintäalalla.

Olemme alan opiskelijoina hankalassa paikassa, koska joihinkin alan tutkintoihin sisältyy pakollinen harjoittelu. Alamme on valtavan suosittu ja harjoittelupaikoistamme kilpailevat myös muita pääaineita opiskelevat. Ilman pakollista harjoitteluakin työura on aloitettava jostakin.

Harjoittelun tekeminen palkalla, joka ei kata elinkustannuksia, on yksilön kannalta ikävää, ja asettaa myös laajemman kysymyksen. Millainen alastamme tulee, jos jalan saa oven väliin vain tekemällä töitä, joita täytyy rahoittaa vanhempien varoilla, omilla säästöillä tai apurahoilla? 

Tässä mietittävää ja eväitä nuoria moniosaajia etsivän yrityksen kanssa neuvottelemiseen. 
 
 
Onko työsi oikeasti harjoittelua? 
 
Harjoittelupaikkojen ilmoituksissa vaaditaan usein, että tekijällä on työhönsä itsenäinen ja vastuullinen ote.

Harjoittelijan palkka on kuitenkin pienempi juuri sen takia, etteivät harjoittelijan tehtävät saa olla yhtä itsenäisiä ja vastuullisia kuin muiden työntekijöiden.  Jos harjoittelija hoitaa työtään yksin ja normaalilla työpanoksella sekä vastuulla, hänelle pitää maksaa ammattilaisen palkka. 

Harjoittelussa ollessasi katso ympärillesi ja kysy, tekevätkö työkaverisi täysin samoja tehtäviä kuin sinä? Tiedätkö, kuka on sinun tehtävistäsi vastaava henkilö, jolta voit pyytää apua? Onko sinulla henkilökohtainen ohjaaja ja opastaja työpaikalla?

Jos harjoittelupaikkasi on selkeä sijaisuus lomailevalle tai poissaolevalle työntekijälle, pitäisi sinulle maksaa tämän työtehtävän täysimääräistä palkkaa. Näin on usein esimerkiksi kesätöissä. 

Kyse ei ole siitä, etteikö nuorille saisi antaa vastuullisia töitä.  

Päinvastoin: kun kunnianhimoiset ja näyttämisenhaluiset viestinnän opiskelijat palkataan harjoitteluun nitomaan papereita yhteen, päätyvätkin he joskus omasta aloitteestaan vetämään some-koulutusta koko toimistolle tai launchaamaan yrityksen uuden blogin. 

Kyse on siitä, että työn vaativuuden ja työntekijän osaamisen tulisi näkyä palkassa. 
 

Vaikka et uskaltaisi vaatia, kannattaa aina kysyä 

Kysy, mihin palkkasi määrä tai palkattomuutesi perustuu.

Kaikki viestinnän ja media-alan työnantajat eivät ole työehtosopimusosapuolia, mutta jos harjoittelusi tapahtuu esimerkiksi lehdistössä, tv-alalla, kustannustalossa tai Ylellä, on todennäköistä, että työnantajasi pitäisi maksaa sinulle jo valmiiksi neuvoteltu reippaasti yli tuhannen euron palkka. Esimerkiksi lehdistön harjoittelijapalkka on minimissään 1 757 euroa kuukaudessa. 

Kysy, onko harjoittelupalkkasi suhteessa yrityksen muiden työntekijöiden palkkaan. Esimerkiksi elokuva- ja tv-alan harjoittelupalkka on 75 % muiden työntekijöiden vähimmäispalkasta. 

Jos päätätte yhdessä pidentää harjoittelukauttasi, kysy onko työnantaja ollut tyytyväinen työhösi ja pitäisikö tämän korottaa palkkaasi. Kysy, onko sinulle tarjolla töitä harjoittelun jälkeen, kunhan hoidat tehtäväsi hyvin. 

Ja ennen kaikkea, kysy itseltäsi, mitä sinä saat harjoittelusta.

Uskotko että todella opit harjoittelussa uutta, ja että se edistää uraasi haluamallasi tavalla? Palkattomia harjoitteluja kannattaa harkita vain, jos sieltä kuuluisalta näköalapaikalta voi nähdä jotain, mitä et näkisi missään muualla. 
 
Suomen Journalistiliitto auttaa opiskelijoita työ- ja ura-asioissa. Mietityttääkö harjoittelu, kesätyöt tai free-keikat? Ota meihin yhteyttä! Opiskelijat ovat Journalistiliiton täysvaltaisia jäseniä, joille tarjoamme muun muassa koulutuksia, juristineuvontaa, ja osuuskunnan free-töiden tekemiseksi. 
 
Martta Kallionpää 
opiskelijatoiminta, Suomen Journalistiliitto 
martta.kallionpaa@journalistiliitto.fi 
050 438 2006

Ydinviesti: Hallintarekisterikiistasta ja viestintähapatuksesta

Journalistin tärkeimpiä taitoja on monimutkaisen aiheen sisäistäminen siten, että pystyy uskottavasti haastattelemaan osallisia tai asiantuntijoita ja kirjoittamaan tasapainoisen jutun. Journalististen valintojen pohjalla on kuitenkin aina erilaisia vaikuttimia, joita toimittajan on omassa työssään arvioitava kriittisemmin kuin kenenkään ulkopuolisen. Se on ainoa keino paremman journalismin syntymiseen.

Arvopapereiden omistamiseen ja hallinnointiin liittyvä hallintarekisterikiista roihusi muutama vuosi sitten. Julkisuudessa muun muassa epäiltiin, että esitetty hallintarekisteri helpottaisi omistusten piilottelua ja veronkiertoa. Elämään on jäänyt valtiovarainministeri Alexander Stubbin huoleton pahoittelu ”sori siitä” hänen liioiteltuaan hallintarekisteriesityksestä annettujen myönteisten lausuntojen määrää.

Kirjoituksen lopussa on linkki satiiriohjelma Uutisraportin noin kymmenminuuttiseen videoon. Siitä saa hieman esimakua, mistä hallintarekisterikiistassa oli kyse.

Työpajassa jaamme aineistoksi kymmenkunta aiheesta tehtyä uutista ja muuta kirjoitusta. Niiden pohjalta ryhmät analysoivat hallintarekisterin käsittelyä. Kuka pääsi ääneen? Millainen kuva lukijoille välittyi? Oliko medialla muukin kuin tiedonvälittäjän rooli kiistassa? Miksi monimutkainen ja pohjimmiltaan hyvin tekninen aihe oli useita kertoja pitkään valtakunnan pääuutinen?
Hyvää polttoainetta oman journalistisen työn kehittämiselle on erilaisten mediailmiöiden analysointi.

Hallintarekisteri oli monimutkainen, tekninen ja kiistanalainen kokonaisuus, jota eivät täysin ymmärtäneet edes kaikki siitä kirjoittaneet toimittajat tai muut julkiseen keskusteluun osallistuneet tahot. Isossa kuvassa kaiken taustalla oli EU:n arvopaperikeskusasetuksen kansallinen voimaansaattaminen. Työpajan tarkoituksena ei ole perehtyä aiheen nyansseihin tai pohtia lainsäädäntöä vaan tarkastella aiheen uutisointia.

On hyvä muistaa, ettei työpajaa suinkaan vedä mikään puolueeton taho. Finanssiala ry, pankkien ja arvopaperivälittäjien edunvalvoja ja lobbari, oli hallintarekisterikiistassa selvästi osallinen omine tavoitteineen. Mutta millainen oli median rooli kiistassa? Hallintarekisterikiista oli laajuudessaan myös Finanssiala ry:n vinkkelistä poikkeuksellinen ilmiö, joten haluamme haastaa opiskelijat pohtimaan tämänkaltaisen media- ja viestintäilmiön syntyä.

Miksi tulla Ydinviestiin?

Vanhana lööppiläisenä ja vuosia journalistina työskennelleenä muistan hyvin niin sanotun viestinnällisen näkökulman. Itsetietoisen, kriittisen journalistin näkökulmasta viestinnällinen näkökulma on kerettiläinen ja epäilyttävä. Jos vastaava tilaisuus olisi ollut tarjolla omana opiskeluaikanani, me kriittisen tiedostavat toimittajat olisimme kenties tulleet paikalle, jos tarjolla olisi ollut ruokaa ja viinaa. Ehkä röyhkeimmät olisivat sitten työpajassa aukoneet hieman päätään.

Ammatillisessa mielessä viestinnälliseen näkökulmaan tutustuminen on kuitenkin ihan fiksua. Työelämä on vienyt monen vannoutuneen journalistin toiselle puolen pöytää – minutkin.

Työpajaa ideoidessamme pyrimme nimenomaan journalisteja kiinnostavaan näkökulmaan. Toisaalta organisaatioviestintään suuntautuneelle työpajan aihe on erinomainen katsaus journalismin ja viestinnän vuoropuheluun, ja kirjoitusten analysointi antaa eväitä myös paremman viestinnän pohtimiseen.

Tulen vetämään työpajaa yhdessä Finanssiala ry:n mediapäällikkö Marjo Lapaton kanssa. Marjo työskenteli etulinjassa, kun hallintarekisterikiista roihusi kuumimmillaan. Itse työskentelin tuolloin ulkomaantoimittajana, enkä seurannut uutisointia kovin tarkkaan. Ydinviestin työpaja on siis myös minulle loistava mahdollisuus oppia uutta.

Uutisraportin video hallintarekisteristä

Johannes Palmgren, lööppiläinen vuodesta 2008, Finanssialan toimittaja vuodesta 2016.

Vappuradio JKL – isommin, pitemmin ja paremmin kuin koskaan aiemmin

HiFi-positiivinen on yksi Vappuradion perinteikkäimmistä ohjelmista. Juontajana Arttu Seppänen, vieraina tänä vuonna journalistiikan yliopistonopettaja Panu Uotila sekä professori Mikko Villi. Kuva: Irina Hasala.

Vappuradio JKL oli osa Jyväskylän vappuhulinoita jo neljännen kerran ja isompana kuin koskaan aiemmin. Lähetystunteja kertyi yhdeksälle päivälle yhteensä 106 ja tuotantoon osallistui yli 80 yliopiston opiskelijaa. Vappuradio on ensisijaisesti lööppiläisten juttu, mutta mukana oli tänä vuonna hyvä edustus myös muista ainejärjestöistä. Etenkin Parkun (viestintä) ja Pörssin (kauppatieteet) opiskelijat antoivat vahvan panoksensa suunnittelutyöhön ja ohjelmasisältöihin. Omat ohjelmansa tekivät myös Imagon (yhteisöviestintä) ja Linkin (tietotekniikka) opiskelijat, sekä Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta JYY ja Jyväskylä Entrepreneurship Society JES. Yksittäisten juontajien voimin Vappuradioon osallistuivat Puolue (valtio-oppi), Stimulus (psykologia), Asterix (ranska) ja Corpus (kirjallisuus).

Kuunnelluin ohjelma oli pörssiläisten Luontoilta, johon saatiin vieraaksi pornotähti Mr. Lothar. Juontajina Jiri Honkala ja Jussi Ala-Kortesmaa. Kuva: Hanna Kaijalainen.
Vappuradio JKL nousi uudelle tasolle myös kuulijamäärissä. Ennätykset paukkuivat niin yhtäaikaisten kuuntelijoiden määrässä kuin nettisivujen klikkauksissa. Kuunnelluin ohjelma oli Eskon & Märän Luontoilta, joka keräsi parhaimmillaan 115 yhtäaikaista striimiä. Ohjelman kiinnostavuutta lisäsi vieraana ollut pornonäyttelijä Mr. Lothar (Anssi Viskari), joka kertoi työstään aikuisviihdealalla varsin suorasukaisesti.
Kuulijaluvuissa hyvänä kakkosena oli K-pop-radio, jota juonsivat Iina Knuutinen ja Riina Rastas. Kuva: Reetta Kalliola.
Lähetykset keräsivät muutenkin tasaisesti useita kymmeniä samanaikaisia kuulijoita, eikä pelättyä loppupäivien notkahdusta aiempien vuosien tapaan tullut.
– Yhtäaikaisten kuuntelijoiden määrät ovat aika mainioita tällaiselle pop-up-radiolle. Meillä meni satanen rikki ja usein oltiin 50 paremmalla puolella! Vappuradion tekniikkavastaava Teijo Argillander kertoo.

Ohjelmasisältö oli kautta linjan monipuolista ja tekijöidensä näköistä. Muita julkkisvieraita olivat muun muassa Mikko Mykkäsen Mikko-radiossa kuultu Von Hertzen Brothers -bändin Mikko von Hertzen, sekä toimittaja Riku Rantala, joka sai ihan luvan kanssa kertoa paskoja juttuja Paskaradiossa, jossa paneuduttiin paskan syvimpään ytimeen. Palautteen perusteella Paskaradiota pidettiin koko Vappuradion parhaana ohjelmana, joka onnistui yhdistämään hienosti kaksi radio-ohjelman ääripäätä: asiasisällön ja viihteellisyyden. Ohjelman juonsivat lööppiläiset fuksit Eetu Kokkinen, Antti Kurra ja Tomi Pyy. Vappuradio JKL teki myös historiansa ensimmäisen suoran lähetyksen studiotilojen ulkopuolelta, kun Arttu Seppäsen Ylä-Ruthin dj-keikka Jytää ja iskelmää kuului radiosta neljän tunnin ajan.

Vappuradion mahdollistivat jälleen useat yhteistyökumppanit. Panzan somekuvan mannekiinina parkulainen Estella Ålander. Kuva: Jyri Salonen.
Vappuradio JKL on Lööpin organisoima projekti, joka ei kuulu journalistiikan opintoihin. Kieli- ja viestintätieteiden laitos antaa ainoastaan luvan tehdä lähetyksiä omistamallaan laitteistolla yliopiston tiloissa. Vappuradio tarvitseekin toteutuakseen yhteistyökumppaneita, jotta pakolliset kulut, kuten musiikin tekijänoikeusmaksut ja striimausluvat saadaan katettua. Tänä vuonna Vappuradiota sponsoroivat Kaalimato, Teeleidi, Panza Jyväskylä, Kulttuuriravintola Ylä-Ruth, Teerenpeli, Ilokivi, sekä S.Latvanen Consulting.

Päätoimittaja Jyri Salosen tehtäviin kuului myös koiran rapsutus. Panda vieraili lähetyksessä yhdessä omistajansa, Jornon päätoimittajan Pinja Päiväsen kanssa. Kuva: Reetta Kalliola.
Vappuradio JKL otti tänä vuonna jälleen yhden harppauksen kohti sitä, että se olisi jonain päivänä laajasti koko yliopiston Vapun ajan viihdyke ja puheenaihe. Nykyinen päätoimittaja Jyri Salonen siirtyy kahden vuoden jälkeen syrjään ja heittää pallon seuraajalleen tulevalla syyslukukaudella. Valinnan uudesta päätoimittajasta tekee Lööpin hallitus ja tehtävään voivat hakea Lööpin jäsenet. Vappuradio alkoi pienimuotoisena kokeiluna vuonna 2015 ja sen ensimmäinen päätoimittaja oli nykyään YleX:llä vaikuttava Viljami Vaarala. Hän vieraili tänä vuonna Vappuaaton lähetyksessä ja kiteytti suorastaan liikuttuneena Vappuradion nykytilan.
– On hienoa nähdä kun oma lapsi kasvaa!

Vappuradio JKL kaappasi hetkeksi Yle Jyväskylän lähetyksen Vappuaattona. Aamuvirkkuina paikalla Jyri ja grafiikkavastaava Irina Hasala. Yleläisistä mukana Jussi Lindroos. Kuva: Jyri Salonen.